tiistai 24. tammikuuta 2012

Myslisämpylät

Omnom. Tuntui siltä että oli aika leipasta jotain pitkästä aikaa, joten teinpä sitten ihan pikkiriikkise annoksen sämpylöitä. Tosin myslin tilalla käytin kauraleseitä. :3

 Ensin varsinainen resepti:

0,5 litraa vettä
1 ps kuivahiivaa
9-10 dl vehnäjauhoja
1 dl grahamjauhoja
1,5 tl suolaa
0,5 dl öljyä
4 dl mysliä

Lämmitä vesi 42 asteiseksi. Sekoita kuivahiiva pieneen määrään vehnäjauhoja ja lisää veteen. Sekoit joukkoon noin puolet vehnäjauhoista ja grahamjauhot, suola sekä öljy. Alusta mysli taikinaan ja vähitellen loput jauhot.
  Kohota liinan alla. Leivo sämpylöiksi ja kohota taas liinan alla. Tosin itse en käyttänyt liinaa kun ei sellaista ollut käsillä. Ihan hyvin se niinkin onnistui, ja olenpa myös kuullut väitettävän että ilman liinaa nostattaminen saa aikaan rapeakuorisemmat sämpylät.
   Paista uunissa toiseksi alimmalla tasolla 225 asteessa, 8-10 minuuttia.

Tässä ainekset joita käytin:


Ja tässä tulos. :3

lauantai 21. tammikuuta 2012

Veistos naputusvalmiiksi

Muotin avaamisen jälkeen seurasi tietysti pesu. Pesu suoritettiin juoksevan veden alla pensselillä (Ei millään kovalla harjalla, muuten tulee karvainen nainen!). Neljän muotinpalasen pesuun meni noin kolme tuntia.
Seuraavaksi vuorossa oli tikku-ukon taivuttelua. Jokaisen veistoksen sisällä on rautaa pitämässä työtä kasassa. Esimerkiksi Mannerheimin patsaan sisällä voi olla vaikka ratapalkkeja.  Ukko taivuteltiin paksusta rautalangasta ja hitsattiin kasaan. Sitä minun ei onneksi tarvinnut tehdä itse, vaan herrasmies auttoi. ^^

Hitsaamisen jälkeen punoin rungon ympärille ohuempaa rautalankaa, jottei se liikkuisi teoksen sisällä.  Punomisen jälkeen ukko piti vielä spreijata ruosteen estämiseksi. Sitten ripustin sen jonon jatkoksi kuivumaan.
   Seuraavana päivänä maalin kuivuttua en ihan vieläkään päässyt valamaan. Ensin  piti muotit liottaa vedessä vajaan kymmenisen minuuttia ja sitten rasvata. Jokainen muotti piti rasvata ja kuivata kahteen kertaan.  Sitten asettelin punaisen tikku-ukkoni veistoksen sisälle ja kokosin sen. Jonka jälkeen kiristin neljä rautalankaa, todella kireälle, muottien ympärille niin ettei se vahingossakaan aukea. Sitten piti tilkitä kaikki saumat. Tämä vaihe osoittautui hyvin tärkeäksi, ystävälläni kävi huono tuuri ja hänen työnsä räjähti käsiin valun aikana. Tilkitsemisen jälkeen odottelin hetken sen kuivumista. Sitten sain vihdoin luvan ripustaa sen ylösalaisin pöydän jlakaan kiinni. Huomaa styroksinpala pään alla!
 Tämän jälkeen vihdoin tapahtui valu! Minun ei taaskaan tarvinnut tehdä ikävää hommaa, eli sekoittaa sementtiä (Vetonit 4400). Sementi valmistuttua tarpeeksi löysäksi se lirutettiin kapeana nauhana toisesta jalasta sisään toisen toimiessa ilma-aukkona. Välillä muottien sisään tökittiin pyöristetyllä metallitikulla jotta ilmakuplat häviäisivät. Niin ja piti sitä vähän hakatakin vasaralla. Muovisella tosin. :D

   Valun annettiin kuivua tunteroisen ja sitten asettelin sen ammeeseen odottamaan maanantaita ja naputtelua.

tiistai 17. tammikuuta 2012

Erilainen akupunktio

Päivitänpä hieman missä vaiheessa veistokseni on.
   Kipsasin työn loppuun asti, selkäpuoli kolmeen osaan ositettuna. Sitten kulutin vaatimattoman tunteroisen raaputtaen saumoja esiin. Jotta voisin tökätä niihin pieniä kiiloja, joiden avulla pikkuhiljaa, milli milliltä avasin muotit. Vesi oli myös tärkeä elementti, ilman sitä homma ei toimi.
   Tämän jälkeen minulla oli käsissäni neljä muotipalaa, enemmän tai vähemmän ehjinä. Saa nähdä miten huomenna käy, pääsenköhän jo valamaan.

Sekosin

Tuossa kylällä lopettaa liike nimeltä karkki ja kartonki...

Joten luonnollisesti siellä on pienoiset alennusmyynnit... Ostin myös pieniä pyykkipoikia ja hiekkalapion.  
   Juustonaksut eivät ole minun, mutta kaikki muut ovat. Nyt on hieman ähky..

maanantai 16. tammikuuta 2012

Oma kissavauvani

Tässä muutama kuva ihkaomasta vauvastani:




Koulun opskelija-asuntolaan ei valitettavasti saa ottaa lemmikkejä. Ei niinkään allergioiden kuin sen takia, että joku saattaisi valittaa. Logiikka.
   Riepu oli syksyn jyväskylässä toisen kissan kaverina, mutta kevääksi se sai muuttaa kumppanini luokse, joten näen sitä todella paljon useammin!

Vetoketjutoppi

Kävin tänään pitkästä aikaa uimassa! Tai oikeastaan vesijuoksemassa, kun en tuossa uinnissa oikeastaan kovin haka ole. Vesi korvassa on erityisen ikävää. Uimalan sisäänpääsymaksu opiskelijoille, 3 euroa, ei ollut paha. Etenkään kun pääsin lasten lipulla(2e) sisälle. :D Mutta bussikyyti takaisin Liminkaan maksoi käden ja jalan. Neljä ja puoli euroa! Härreguud, tätä menoa jää kyllä julkiset aika vähälle.

Ompelin tässä paitaa sisarelleni. Hän halusi samanlaisen topin kuin minulla, pidemmän vain. Ja saattoihan siinä ehkä olla muutama muukin muutostoive, mutta ne saavat odottaa sihen että sisko testaa paidan ja voin tehdä korjaukset. :3


Aloitin jäljentämällä topista kaavat suoraan leivinpaperille. Pehmeällä lyijykynällä.



Sitten leikkelin kankaat kiinnittäen extrahuomiota kankaankuvioihin ja siihen että ne menisivät oikeisiin kohtiin.

Sitten kehiin astui uusivanha oikioma ompelukoneeni. Se temppuilee aina välillä, mutta on muuten oikein  symppis.
 Valmis tuotos monen kirouksen ja purkauksen jälkeen. Toivottavasti sisko pitää siitä!


Ompelukoneeni osaa muun muassa hienon tempun, joka muistuttaa hieman taikureiden solmunavaustemppuja. Koneeni naksuttaa eteenpäin kunnes naks! Ja sitten, vaikka mikään ei ole rikki, ei lanka, ei neula, lanka on poistunut neulansilmästä. Vaikka se on ompeluksessakin ihan ehjänä. En ymmärrä miten se tekee sen.

perjantai 13. tammikuuta 2012

Lupailemiani kuvia.

Tässä siis veistoksen veistosvaiheen loppupuolelta kuvia. Seuraavaksi olisi vaiheessa kipsimuotin valu ja sitten muottiin varsinaisen patsaan valu ja sitten se kuuluisa naputus. >.<

 
Kiekurat jaloissa ovat käärmeitä ja takana käsissä on omena. :3

Tänään oli myös paras kroki ikinä! Showpainia pöytineen kaikkineen. ^^

torstai 12. tammikuuta 2012

Vihkon kansi söpömmäksi. :3

Asuntolan suihkusta tuli lämmintä vettä. <3  

Tarkoituksenani on jo noin puolen vuoden ajan ollut askarrella alennuksesta löytämääni eko-vihkoon uusi kansi. Löytäessäni sen ajattelin heti, että rakkaani pitäisi siitä, sillä siinä ei ole viivoja ja se on tarpeeksi pieni (A5). Joten otin esille matkan varrella kertyneitä tuotelappuja, kangastilkkuja ja nättejä pahvinpalasia. Sekä tietysti liimaa, kahta erilaista. Erikeeperiä ja pikaliimaa. Niin ja sakset.
   Ja tässäpä tulos:

  Koulussa veistoksen teko jatkui aina vaan. Hieman jo alkaa maistua puulta sekin homma. Vaikka tympein vaihe, naputus, ei ole vielä edes kohdilla. >.<

   Katson josko huomenna saisin otettua siitä pari kuvaa. Ehkä, en ole ihan varma kehtaanko, kun se eo oikeastaan näytä mallilta. Tosin, ettehän te sitä mallia näe~

   Ja tässä vielä kuva lähempää:

   *Ylpeä että sai jotain aikaiseksi.*

tiistai 10. tammikuuta 2012

Ensimmäinen kirjoitelmani

Nyt siis lähteköön bloggausneitsyys.  Tarkoituksenani on opetella käyttämään netin ilmaisuvälineitä hieman(aika paljonkin!) paremmin ja löytää keino julkaista töitäni taiteen saralla. Tosin useimmiten tänne päätynee askarteluyrityksiäni ja kuvia kissoista. 
   
   Tänään en mennyt kouluun, vaan jäin nukkumaan omien kultien viereen. En millään jaksanut lähteä vääntäytymään busseja etsimään keskustaan ja sieltä muutama kymmen kilometriä koululle. Tokihan minulla olisi peti lähempänäkin, mutta satuin eilen saamaan kyydin ilmaiseksi ja ihan ovelle asti. Niin tietysti tulin katsomaan miten kissani voi.
  Shoppailin samalla reissulla kissalleni uuden hiekkalaatikon, raukkaparka kun ei mahtunut enää entiselle käymään. Uusi yksilö on kannellinen ja vaalean vaalean possunpunainen. Entinen oli kirkkaan limenvihreä. 
    Seuraavana tavoitteena on uusi hiekka ja ruoka, josta kisun maha ei menisi sekaisin. Riepu on myös leikattu, niin pitäisi kehittää ruoka joka estäisi hieman virtsakiviäkin. Tällä hetkellä testissä Profine sterilised. (Ehdotukset tervetulleita!)
   


Laitoin ruoaksi tänään täytettyjä lettuja. Täytteeksi tuli eilinen timjamiriisi Kiehuvan, johon sekoitin sipulia ja juustoraastetta sekä paistoin paketillisen jauhelihaa sekaan. Tein paksun lettutaikinan täysjyväspelttijauhoista, vanhasta maidosta, kolmesta munasta, hippusesta suolaa ja hieman isommasta hippusesta sokeria. Ilmeni, että lieden tulee olla vitosella (max 6) ja että paistoajan tulee olla pitkä. Niin ja taikinaa piti laittaa paksu kerros pannulle. Muuten menivät armottomasti rikki, ja useimmiten silloinkin.
   Rullasin lättyihin täytettä, ladoin ne uuninkestävälle vuoalle, ripottelin juustoraastetta päälle ja tökkäsin 150 asteiseen uuniin. Niin pitkäksi aikaa että juusto suli. Ja voila!






Jälkiruoasta ei kannata puhua, sillä se ei ollut niin hyvää. Tai sitten se johtuu jostain banaani-inho -kaudesta.